Ministeri Katainen

[Rauno Kangas]

Luottolaitosten "nauti nyt, maksa myöhemmin"-ideologia voitaisiin
purkaa vastakkaisella "maksa nyt, nauti myöhemmin"-tavalla. Se
merkitsisi, että yhteiskunta muuttuisi rangaistussiirtolaksi vähäksi
aikaa.

Tuossa on aika tärkeä pointti. Rahaa on työnnetty markkinoille liikaa -
siitä on aiheutunut kaikkein pahmmat ongelmat.

Vaiko vedetty. Velka on rahan toinen nimi. Pankkien velananto ei ole
perustunut todellisuuteen.

Rahan laskee liikkeelle keskuspankki, joka myös sääntelee pankkien
mahdollisuuksia tarjota luototusta. Kaikki viimeaikaiset kuplat on
synnyetty tarjoamalla rahaa enempi kuin on mielekkäitä käyttökohteita.

Pankkien stressitestitkin ovat ilmeisesti olleet sovittuja.

Tai muutoin vain huonosti hoidettuja. Itse en oikein usko noihin
salaliitoteorioihin.

Ja sitten heti perään vesittyy koko tervehdyttäminen. Yhteiskunnat
elvyttävät talouden kriisin jälkeen työntämällä markkinoille lisää
rahaa -
ja valavat perustukset seuraavalle kriisille?

Mikä vesittyy? Hyvinvointi perustuu työntekoon eikä optionippujen
heilutteluun. Rahoitusta saa kun varallisuutta on vakuudeksi, ja tämän
pitäisi soveltua myös pankeille. Jos se ei toimi, sääntöjä pitää rukata.

Kun kriisistä halutaan äkkiä kasvu-uralle, yhteiskunta pitää huolen, että
idea riittää vakuudeksi - rahan tarjonta nostetaan tasolle, joka ryhtyy
taas valmistelemaan uutta kriisiä. Sitä sanotaan kasvun tukemiseksi tai
elvyttämiseksi.

Nykyjärjestelmä merkitsee, että kaikki kansalaiset ja kansallisvaltiot
jäävät yksityisille pankeille velkaa tavalla tai toisella. On synnytetty
uusi torpparisukupolvi, jolla on asuntolaina ja työvelvollisuus. Tämä on
varmaan ollut tarkoituskin.

Kenenkään ei ole pakko ottaa velkaa eli kyllä siinä vaalikarjan ahneus on
keskeisessä roolissa.

[ps]

Perimmäinen syy Kataisen huolestumiseen on nimenomaan kansna
hyvinvointi. Kansan hyvinvointi on avaan sijoittajien toimista
riippuvainen niin paljon,
että sijoittajat pitää nyt pitää rauhallisina. Muistutettakoot vielä
kerran,
että Suomestakin sijoitetaan ulkomaille - lähinnä suomalaisten
eläkerahoja.

Korkman sanoo, että turha se sieltä auton takapenkiltä on huudella.
Korkaman unohtaa kyllä, että takapenkkiläinen ei olekaan taksissa
menemässä haluamaansa osoitteeseen, vaan laittomassa kyydissä menossa
ryöstettäväksi.

Tuon asian pohtiminen ei hyödytä kriisin ratkaisemisessa - vaikkain siitä
voisi olla hyötyä tulevien kriisien estämisessä.

Luottolaitosten "nauti nyt, maksa myöhemmin"-ideologia voitaisiin purkaa
vastakkaisella "maksa nyt, nauti myöhemmin"-tavalla. Se merkitsisi, että
yhteiskunta muuttuisi rangaistussiirtolaksi vähäksi aikaa.

Tuossa on aika tärkeä pointti. Rahaa on työnnetty markkinoille liikaa -
siitä on aiheutunut kaikkein pahmmat ongelmat.

Itsestäni edellinen on aivan hyvä vaihtoehto pankkien omistajien
tukemiselle verovaroin. Tavalliselle kuluttajalle sitä rahaa ei jää
säästöön tässäkään tapauksessa. Työttömyysluvut ovat korkealla joka
tapauksessa, tuotannon uusiutumista estetään, työttömät ovat karjaa.

Ja sitten heti perään vesittyy koko tervehdyttäminen. Yhteiskunnat
elvyttävät talouden kriisin jälkeen työntämällä markkinoille lisää rahaa -
ja valavat perustukset seuraavalle kriisille?

[Rauno Kangas]

Perimmäinen syy Kataisen huolestumiseen on nimenomaan kansna
hyvinvointi. Kansan hyvinvointi on avaan sijoittajien toimista
riippuvainen niin paljon,
että sijoittajat pitää nyt pitää rauhallisina. Muistutettakoot vielä
kerran,
että Suomestakin sijoitetaan ulkomaille - lähinnä suomalaisten
eläkerahoja.

Kuinkahan moni eläkeläinen on iloinnut osakkeen arvon noususta,
huomaamatta miten samalla moni suomalainen työläinen on menettänyt
perheensä toimeentulon?

Eläkerahastot pyrkivät sijoittamaan ihmisten rahat tuottavasti ja
turvallisesti. Kuinkahan hyvää bisnestä olisi ollut muutama vuosi sitten
ostaa esimerkiksi kaikki suomalaiset telakat?

[Rauno Kangas]

Puolivuotta sitten, Stressitestit eivät huomanneet Irlannin Pankkien
ahdinkoa!

Sitä voi pitää melkoisena mokana. Pankkisektorin arvioinnissa ei menty
riittävän syvälle. Katsottiin liikaa vakavaraisuutta, eikä muistettu
katsoa taseen muita riskejä - lähinnä taisi saatavien luokittelu mennä
mäkeen.

Näin ovat tehneet Englanti ja USA, myös Ruotsi voi tehdä samoin muilta
kysymättä

Enempi tai vähmpi sitä tekee kaikki kansalaisvaltiot. Pyrkivät omaa
talouttaa kasvattamaan.

Post by Rauno Kangas
Kun kriisistä halutaan äkkiä kasvu-uralle, yhteiskunta pitää huolen,
että
idea riittää vakuudeksi - rahan tarjonta nostetaan tasolle, joka
ryhtyy taas
valmistelemaan uutta kriisiä. Sitä sanotaan kasvun tukemiseksi tai
elvyttämiseksi.

Ennen mitään kasvuja pitää perusta saada kannattamaan. Esim. pankeille
sellaista asiantuntemusta, joka ei johda suoraan kupliin. Luulisi
irlantilaisten ja muidenkin pankkien tajunneen, ettei tolkutonta
rakentamista kannata lainoittaa = asunnon ostajien lainoitus.

Suomessa ymmärsi asuntoministri Vapaavuori, ja esti tarpeettoman
Ideaparkin rakentamisen

Vapaavuori teki päätöksensä omaa ympäristövisiotaan seuraten - ei
varmaankaan yhtään ajatellut kansantalouden rahoitustilannetta.

Tilapäistä kasvua syntyy seteleitä painamalla. Sitä pitäisi suunnata
uusille aloille ja samalla purkaa vanhoja.

Obama onnistui pelastamaan GMS:n, nyt sijoittajat saatiin vipuun
ostamaan kilpaa "Kemssun" osakkeita

GM:n yhteiskunnalle aiheuttamien tappioiden minimointi oli Obaman missio
ja se taisi ainakin tyydyttävästi onnistua.

Post by Rauno Kangas
Kenenkään ei ole pakko ottaa velkaa eli kyllä siinä vaalikarjan ahneus
on
keskeisessä roolissa.

Näinköhän on. Mitä tahansa kehitellään ideaksi, ensimmäiseksi mennään
pankkiin hakemaan rahoitusta. Oma rahoitusosuus pitäisi tarkistaa
ensin.

Rahanhimossaan eräät ostanee vieläkin Wincapitan osakkeita, koska olivat
niitä jotka ehtivät saada rahansa pois?

Jos noin olisi, niin pöhköjä olisivat.